I'm back

Uusi alku. 

Tästä lähdetään :)

Jep, vehnän kanssa pelleily kasvattaa massaani tasaisen tappavasti. 

On tullut aika sanoa sille lurjukselle lopullisesti hyvästi. 

Kesän aikana on tapahtunut paljon ja valotan tapahtumia jos muistan tässä matkan varrella :) 

Ehkä tauko teki hyvää, ei ainakaan fyysisesti, mutta henkisesti. 

Usko on ollut koetuksella monellakin tapaa.

Mutta ei tästä pääse kuin eteenpäin :)

Kahvakuulailua

Eilen innostuin pitkästä aikaa ulkona kahvakuulailemaan ,kun lapset juoksi ympäri pihaa.
Niitten mielestä oli sangen huvittavaa kun äiti näytti keitetyltä ravulta :D
Erehdyin kuulailemaan auringonpaisteessa ( miten niin haluan ruskettua:D) ja hikihän siinä tuli.
Ja huono kunto ivaili mulle ihan täysillä.. Oikeen lällätti..

Sen siitä saa kun ei ota kipujaan vakavasti ja pitkittää lääkärillä käyntiä..

Voisko joku kertoa onko muilla ongelmia bloggerin kanssa?
Olen ennen siirtäny kuvat suoraan koneelta blogiin ja nyt se ei onnistu :(
Picasaan saan kyllä ladattua kuvia jne..
Ärsyttävää :/

Eilen olin myös mummini kanssa kaupungilla etsimässä äidilleni lahjaa. Meillä on siis heinäkuussa yhdistetyt synttärit, koska täytämme molemmat tänävuonna pyöreitä..
Odotan vaan kauhulla, koska se kolmekympin kriisi iskee :O

Syömäpuolesta en edes aloita, sanon vaan, että kaivoin esille eilen illalla karppikirjan :)
Se alle sadan pääsy tuntuu jotenkin mahdottomalta :(
En tiedä miksi junnaan vaan koko ajan siinä rajalla ja aina illalla aattelen, että kyllä sen on huomenna pakko olla jo 99 ja jotain. MUTTA EI..

Mutta me mennään nyt muksujen kanssa ulos nauttimaan auringosta, kun on luvattu sadetta loppuviikolla :)

P.s musta tuli täti etuajassa, mutta kaikki on hyvin ♥

Päivä Turussa

Tässä on ollu taas kiirettä ihan kiitettävästi. Aamupainoa en eilen ehtinyt ottaa, muistin sen vasta kun oltiin lähdössä ovesta ulos. Vaaka näytti silloin 97.8kg. Olkoon se nyt sitten virallinen lukema :D

Vietettiin eilen tosiaan päivää Turussa mummun ja pappan kanssa :)
Käytiin ensin marina forumissa ja poika ainakin innostui siellä :)
Samaan aikaan sattui myös olemaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella sukellusharjoitukset. Poika heilutteli ja oli ihan täpinöissään :) Suomen Joutsenkin oli kuulemma upea paatti =)

Käytiin myös kiertelemässä kauppoja ja Anttilasta nappasin pojalle Chuggington kirjan ja itelleni kosmetiikkaa :)

Laitan myös tänne tän hetkiset kuvat mun kropasta. Kamalaa katseltavaa. Nämä on otettu 17. 7.
Ostin tuon oranssin Niken paidan alesta ja sen pitäis olla joku dri-fit paita.
Ostin myös juoksusukat. Ei muuten hikoile jalka. :D

Ai niin, mulla on ilmeiseti penikkataudin alkua sääressä. Sitä mieltä oli tuttu. Kipu ja oireet on ihan samanlaisia. Olen ilmeisesti juossut heti alkuun liikaa ja mökillä on liian paljon mäkimaastoa aloittelijalle. Askelluskin on enemmän kantapää-päkiä, vaikka pitäs astua päkiä ensin. Vaimentaa iskua.
Taukoa juoksusta nyt siis 2viikkoa ja sitten kokeilen uudestaan.

Mun mielestä näytän samalta kuin 90 kiloisena tai 85 kiloisena :(

Kokeilin juoksu asillon 17 päivä ja se jäi 50 sekuntiin, sitten tuli stoppi. Hyvä jos pystyin kotio kävelemään :(

Onko kellään kokemusta penikkataudista? Tai sen hoidosta?

Diipa daapa...

Eilen tuli liikkuttua ihan kunnolla :)
Tytön herättyä päikyiltä oli ulkona sen verran kuuma, ettei lähdetty kävelemään. Mittari näytti 29,8 astetta varjossa. Päädyin tekemään puolet bodypumpista. Viiden aikoihin käytiin koko perhe leikkipuistossa ja kävelyä tuli joku 40 min tuplavaunuilla. Illalla sateesta ja painostavasta ilmasta huolimatta kävin taas juoksemassa. Juoksuohjelman aloitin alusta, eli 60s juoksua ja 90s kävelyä x8. Suihkussa huomasin, että isovarpaan vieressä oli kipeä rakko joka tietenkin puhkesi. Hei hei varvastossut hetkeksi :( Tuli varmaan sen kävelyn vuoksi, koska jalassani oli juurikin varavastossut ja takastulo matkalla satoi ja tietty varpaanväli hiersi. Kokeilen juoksua kumminkin vielä huomenna.

Tänään menen hierojalle ja sitten ostan lapsille leikkimökin :) Saas nähdä miten sen saa kotio raahattua :D
Tänään on luvattu samanlaista kuin eilen, eli kuumaa, kuumaa ja kuumaa.. Taitaa liikunnat jäädä iltaan, jos jalka antaa myöden :)

Ja olihan se paino pudonnut  aamulla 97,3 kg , ihan kuin ennnustin, mutta en lätkäse sitä tänne, kun eilen oli punnituspäivä =)

Ja lopuksi hieman motivaatiota :)

Tästä taitaa tulla mun mantra :)

Höh, asiaa olis, mutta mistä aloittaisin? Ehkäpä siitä aamusesta painosta?

Eli pudostusta viimeviikkoon on jopa huimat sata grammaa =)
Eipä ole ainakaan lisää tullut ja viime punnituksen jälistä taisi jopa vielä nousta lisää, joten olen tähän melko tyytyväinen. Veikkaan tosin, että huomen aamulla paino olis reippaasti alle 98kg. Jää nähtäväksi =)

Olen ottanut käyttöön askelmittarin, tavoitteena olis joka päivä vähintään 10 000 askelta.
Töissä ollessani päivän aikana saattoi askelia kertyä jopa 30 000-35 000. Ette arvaakkaan mitä työkseni teen :D Eli ei ihme jos painokin kipuaa, vaikka söis samalla lailla. Noihin askel määriin en tule pääsemään, mutta ensin tuo kymppitonnikin olis kiva.

Ton verran askelia kertyi siltä meijän peruslenkiltä maanantaina. Tein myös puolet bodypump ohjelmasta, alkoi oikea pohje krampata, mistä tulikin mieleeni, että kipasenpa lisäämässä magnesiumin kauppalistaan

 Kuvia taas lenkin varrelta, lähdettiin yhdentoista aikaan, kun tyttö heräs päikkäreiltä. Olis pitäny mennä jo aamulla, sen verran kuuma oli :) Kummasti toi peukkukin tuli kuvaan :D

Ihme vimma kuvata mun mahaa näin :)

Askarreltiin myös koko perhe pyyhkeet itellemme ja omastani tajusin ottaa kuvan, otan miehen ja poitsun pyyhkeestä myöhemmin kuvaa :)

Heh, jospa nyt menen tekemään lohivartaat valmiiksi iltaa varten ja tiskaamaan :) 

Punnitus

Pieni varoituksen sana, älä lue punnituskuvan jälkeen jos et halua lukea kuukautisista tai koetuloksista.

Eli alkuun se mitä vaaka eilen näytti.

Eli 700g tullut lisää viimeviikosta. Ja sen on okei. Oikeasti.

En oikeastaan odottanut tältä punnitukselta mitään. Alkuviikon join pillistä kaikennäkösiä pirtelöitä ja vasta keskiviikko aamuna onnistuin saamaan alas muutakin ja sehän tiesi turvotusta. Joten tsempataan ensipunnitukseen :)

Niistä maanantaisista koetuloksista sen verran, että hemoglobiini ei ollutkaan noussut niinkuin luultiin. Oli vain 141, joka on mulle vieläkin liian vähän. Eli rautakuuri jatkuu.
Sitten eilen jäi kirjoittelut kokonaan, kun kaveri tuli meille ja lähdettiin jossain vaiheessa kävelemään. 5,1km lenkki tehtiin ja siinä viimesen kilsan aikana rupes tuntumaan, että ihan kuin housuihin olis valumassa ilmapallo. ( en osaa paremmin selittää). Tunsin kun se osui housuihin ja "puhkesi". Verta valahti kaikkialle. Siis ihan älyttömästi. Sitä valui pisin jalkoja ja sitten iski paniikki. Melkein juostiin kotiin ja suihkuun.
Verta oli joka paikassa ja löysin myös kananmunan kokoisen hyytymän.
Soitin neuvolalääkärille ( mullahan on kuparikierukka) ja kerroin asiasta. Kovin oli huolestunut.
Sen jälkeen ei ole verta tullut yhtään. Veikkas et noitten hyytymien takia ei hemoglobiiniarvot parane ja nyt tartkistetaan onko kierukka liikkunut vai onko vika kohdussa.
Kiva kun ei tiedä milloin tuo tapahtuu  uudestaan vai tapahtuuko lainkaan. Pelottavaa..

Onneks oli mustat housut :)
Oli aika sekavaa tekstiä, mutta niin on mun päänikin vähintään yhtä sekaisin :(

Paino aamulla

Lupasin lätkäistä tänne kuvan painosta aamulla.

Tadaa :D

Kyllä loksahti suu auki aamulla kun tämän näin.
Siis 2,5kg ilman laihista ja minimaalisella liikunnalla? WTF? No, kelpaa kuitenkin mulle.
Mieskin ihmetteli ( ei sillä, että hän ei uskoisi minuun vahvasti ), kun otti huomioon eilen illalla napsitut lakritsat :)
Eilen käytiin myös kaupassa, kun ei tänään haluta sinne tungokseen ängetä. Ostin jotain ruissipsejä. Saas nähdä mitä maha niistä tykkää. Taitavat jäädä syömättä :D
Me vietämme juhannuksen mökillä lasten ja mun vanhempien kanssa. Kuulostaa tylsältä, I know :D

Mutta ei täällä voi olla tylsää :)

ja lopuksi hieman motivaatiota, jottei juhannuksna tulis mässäiltyä olan takaa :)

Hauskaa Juhannusta :)

100 postaus

Nyt täytyy tunnustaa, että hieman ahdistaa. Pelästyin ihan kun huomasin tämän olevan jo sadas postaus. Ei apua, ei voi olla :(
Sitten panikoin kun tajusin, että laihikseni on kestänyt yli puoli vuotta.
Mitä sitten on tapahtunut?
Aloitin urakkani joulukuussa ja alku menikin hyvin. Sitten takapakkia ja nyt ollaan yli lähtöpainon. Pääsi jopa aamulla itku. Surettaa ja vituttaa ja emmä tiedä. Eli mitä olen tästä saanut? Tukea? Ehkä. Ehkä en tarpeeksi.
Ystä'viä? En todellakaan. Taidan olla hukassa. Miten löydän takaisin siihen joulukuiseen aamuun ja siihen tunteeseen, että nyt onnistun?
Nyt vain makoilen kotona, lasten kanssa leikkien. Hommia on paljon, ulkona ja sisällä, yleensä minä olen lapsenvahti, kun mies tekee oman työpäivänsä päätteeksi vielä omia hommia kotona.
Ja se tässä rassaakin. Tuntuu, että sitä omaa aikaa ei ole ja liikkuminenkin jää vain tuplarattaiden työntelyyn.
Haluan muutakin. Salille. Yksin juoksemaan. Bodypumppiin. Pyöräilemään. Ei taida olla mun päivä saatikka viikko. Mahtaako edes olla mun elämä??

Tämä näky musersi mut aamulla. Itkin kun mies oli lähtenyt töihin.

Miten voin olla näin tyhmä, luuseri, idiootti????

Olen tässä koko aamun miettinyt ja tytön nukkuessa kävellyt kämppää ympäri taukoamatta.

Päätin aloittaa urakkani alusta. Tämä on viimeinen mahdollisuuteni.
Tämä ei voi jatkua. Paino ei voi jojoilla näin paljoa. Työn syntyessä painoin 103kiloa. Kymmenen lähti helposti. Nyt se tuli takaisin. Sama juttu silloin pojan kanssa. Sama kaava toistuu koko ajan.
Jospa nyt katkaisen tämän kierteen. Tuntuu jo tyhmältä kirjoittaa tännekin, ketä kiinnostaa..

Meinasin aloittaa uuden blogin, ihan alusta. Tai lopettaa koko homman.

En kuitenkaan tee niin.

Aion taistella ja olla ensikesänä kunnossa. Enää en odota ihmeitä. Nyt mennään hitaasti.
Toivon vain löytäväni tällä kertaa sen jonkun joka on samassa tilanteessa. Jonkun joka oikeasti ymmärtää miten paha riippuvuus ruoka ja sokeri voivat olla. En voi olla yksin tässä tilaanteessa vai olenko?

P.s tulipas kauhea angstipostaus, pahoitteluni :)

I´m alive

Olen elossa postaustahdista riippumatta :) Ollaan koko viikonloppu oltu mökillä. Syöty ja saunottu :)
Kivaa hommaa, kilojen kannalta ei niinkään hyvä.
Nytkin postaan mökiltä ja etsin kotoa aamulla askelmittarin. Pakko saada se kymppitonni täyteen, enemmän vielä parempi :) No, tähän asti askelia 250. Naurettavaa :D Käyn illalla lenkillä, katsotaan mitä se sitten näyttää.
Töissä ollessani ( jään siis hoitpvapaalle vielä vuodeksi ) askelia kertyi huimat 30 000. Kerrostaloja kun ravaa ylös alas hissistä huolimatta, askelia kertyy kuin varkain. Toisin on nyt :(


Vaakaa en ole kattonu edelliskerran jälkeen,mutta taas on koko ajan nälkä, joten tiedän kyllä mitä se ennakoi ja miksi ei kannata käydä vaa´alla. Katsotaan painoa sitten kun marja-täti ei ole kylässä :D
Pakko muuten hehkuttaa, poika päätti itte käydä potalla vääntämässä hätä numero kakkosen. Ja olinko hieman ylpeä. Tosiasiassa luulin jo, että olen ihan epäonnistunut äitinä kun ei vielä 3 vuoden vanhana tehnyt muuta kuin ykkösen pottaan. Siihenkin luulen olleen syynä kun aloitimme pottailun, pojalla oli vatta niin kovalla, että huusi puoli tuntia yhtä soittoa, että sattuu. Saatiin lääkettä, mutta yritäppä siinä selittää ettei se enää satu.
Mutta olen huojentunut, että asia luonaa nytten :)

Makkaritkin on saatu vaihdettua jo osittain ja meidän makkarista aloitetaan repimään loputkin tapetit viikonloppuna pois. Kyllä asiat vielä lutviutuu, kunhan saan tuon painon vielä haltuun. Se onkin isompi pala kuin olin kuvitellut. Mutta tarpeeksi kauan kun jauhan ni eiköhän se siitä.

Netti ei suostu yhteistyöhön nyt, joten kirjoittelen enempi kotoa :)