tiistai 11. joulukuuta 2012

103

Sen verran vaaka näytti aamulla.


Olen istuskellu tässä tovin ja en tiedä mitä kirjoittaa.
Tasan vuosi ( huomenna ) blogin perustamisesta ja päätöksestä laihduttaa.
Tähän vuoteen on kuulunut paljon, niin hyvää kuin pahaakin. Aluksi motivaationi oli korkealla ja tuloksia tuli. Sitten tuli väsymys joka vei mehut, motivaatio karisi kun väsymtkseni suureni. Kun syy jatkuvalle nukkumiselle ja makeanhimolle löydettiin, oli jo liian myöhäistä. Hetki meni rypiessä itsesäälissä. Kun taas motivaatio kurkisti nurkan takaa, se juoksi entisiä ystäviäni karkuun ja pitkälle.
Syksyllä liikunta taas maistui mutta paino junnasi. Sitten ongelmat kierukan kanssa.
Nyt lihomisen syy on puhtaasti itseni ja pastan ja patongin vika.
En siis ihmettele, jos joku lukijoista päättä tämän taipaleen kanssani.

Olen löytänyt itsestäni asioita tämän vuoden aikana ja juuri eilen oivalsin asioista isoimman.
Olen mielestäni ruvennut laittamaan itseäni etusijalle sen sijaan, että olisin ystävä jonkun kanssa joka ei minulle tahdo mitään hyvää.
Olen karsinut asioita pois, jotka laihduttamistani hidastavat.
Suurin asia on kumminkin oma laihdutustyyli. Sehän on kaikilla omanlainen.
Minä olen ihminen, joka pystyy halutessaan laihduttamaan, mutta vastoinkäymisten ( varsinkin pitkien ) jälkeen tarvitsen aikaa taas löytääkseni motivaation. Mielestäni laihduttamisen pitää osua omassa elämäntilanteessa hyvään saumaan. Itse en voi aloittaa laihduttamista , jos ahdistaa ystävät tai on muita ongelmia. Pitää olla onnellinen muuten että pääsen vauhtiin :)
Eilen oivallettuani ongelmani kaikki loksahti paikalleen. Nyt puoli vuotta laihiksen kustua moneen kertaan palaset ovat paikallaan ja olen henkisesti valmis toiseen koitokseen. Olen tehnyt tämän aiemmin ja toisella kertaa puoli tiehen.
Nyt olen valmis menemään loppuun asti.

Halleluja ja aamen.

Pahoitteluni, jos blogini on ollut aivan muuta kuin odotitte, mutta minä olen vain ihminen.
Olisi huijausta aloittaa uusi blogi.
Joten tästä jatketaan.

6 kommenttia:

  1. Nyt on pakko kommentoida tähän. Olet tosi rehellinen kirjoituksessasi ja voit olla ylpeä siitä. Se, että tunnustat tosiasiat etkä lirkuttele joitain tekosyitä, on jo yksi iso askel eteenpäin painonpudotusprosessissa. Kyllä se henkiseen peiliin katsominen tässä hommassa on ihan yhtä tärkeää kuin siihen fyysiseenkin peiliin. Tai ehkä jopa tärkeämpää. Täytyy ensin pudottaa kaikki ylimääräinen henkinen painolasti ennenkuin voi täysipainoisesti panostaa kropan fyysiseen painolastiin. Sitten vasta, kun on oikeasti valmis ja oikenlaiset motiivit laihtumiseen, alkaa tapahtua. Muuten se vaan junnaa paikallaan ja turhauttaa. Ja olo vaan pahenee.

    Ja mikä minä olen neuvomaan? Tunnistan itseni tekstistäsi muutama vuosi sitten. Olen 164 cm pitkä ja tuolloin painoin 110 kg. Monta kertaa olin aloittanut laihduttamisen ja yhtä monta kertaa epäonnistunut ja paino tuli takaisin korkojen kera. Sitten ajattelin asiaa ja tutkin itseäni, kunnes löysin sen voiman itsestäni, että nyt onnistun. Henkisesti olin juuri oikeassa paikassa, jolloin sain tehtyä lopullisen päätöksen. Ja onnistuin vain, koska tein koko elämäntapamuutoksen. Siitä se sitten lähti ja noista päivistä olen nyt reilut 42 kg keveämpi.

    Hienoa, että olet miettinyt asiaa ja tehnyt päätöksen mennä loppuun asti. Hurjan paljon voimaa ja tsemppiä sille tielle. Se ei ole helppoa, mutta voin sanoa, että kyllä se kannattaa! :)

    VastaaPoista
  2. Mulla on sama ongelma. Paino jumittanut nyt todella todella todella monta kuukautta samassa ja alkaa pikkuhiljaa iskeä epätoivo.. pakko silti yrittää vaikka motivaatiota ei oikein meinaa löytyä. blogin pitämisen aloitin, että ehkä löytyisi kohtalotovereita tsemppareiksi :)

    VastaaPoista
  3. Mä olen edelleen mukana!

    -s-

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa, että olet oikeasti löytänyt asenteesi painonpudotukseen ja tiedät, mitä siihen tarvitaan. Monet ajattelevat laihdutuksen ratkaisevan kaikki ongelmat, mutta useimmiten se muu maailma on jonkinlainen hidaste. Silloin pitääkin ymmärtää tärkeysjärjestys. Ja se mikä itsestä tuntuu hyvältä.

    Olen uusi kävijä blogissasi, luin sen melkein kerrallaan läpi ja nyt liityn lukijaksi. Ja inspaamassa ollaan loppuun asti :) Kauhiasti tsemppiä!

    VastaaPoista